Kaasunilmaisin on lain mukaan pakollinen työpaikalla silloin, kun työympäristössä esiintyy tai voi esiintyä terveydelle haitallisia tai vaarallisia kaasuja. Suomen työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantajan on tunnistettava työpaikan vaarat ja arvioitava niiden aiheuttamat riskit. Jos työpaikalla on kaasuvaaroja, työnantajan velvollisuus on järjestää asianmukainen kaasunvalvonta. Erityisesti teollisuudessa, laboratorioissa ja suljetuissa tiloissa, joissa käsitellään tai voi muodostua vaarallisia kaasuja, kaasunilmaisimet ovat lakisääteinen turvallisuusvaatimus.
Miksi kaasunilmaisimet ovat tärkeitä työpaikkojen turvallisuudelle?
Kaasunilmaisimet ovat keskeinen työturvallisuuden elementti, koska monet vaaralliset kaasut ovat näkymättömiä, hajuttomia ja mauttomia. Ilman asianmukaista valvontaa työntekijät voivat altistua näille kaasuille tietämättään, mikä voi johtaa vakaviin terveyshaittoihin tai jopa hengenvaaraan.
Tyypillisiä työpaikoilla esiintyviä vaarallisia kaasuja ovat esimerkiksi hiilimonoksidi (häkä), rikkivety, metaani, ammoniakki ja erilaiset liuotinhöyryt. Näiden kaasujen aiheuttamat vaarat vaihtelevat lievistä hengitystieoireista tajunnan menetykseen, pitkäaikaisiin terveyshaittoihin ja räjähdysvaaraan.
Lainsäädännön tavoitteena on varmistaa, että työpaikoilla tunnistetaan kaasuriskit ja huolehditaan asianmukaisesta kaasunvalvonnasta. Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on yleinen huolehtimisvelvoite työntekijöiden turvallisuudesta, ja tämä kattaa myös kaasuvaaroilta suojautumisen.
Milloin kaasunilmaisin on lain mukaan pakollinen työpaikalla?
Suomen lainsäädännössä kaasunilmaisimen pakollisuutta sääntelee ensisijaisesti työturvallisuuslaki (738/2002). Laki ei suoraan listaa tilanteita, joissa kaasunilmaisin on pakollinen, vaan velvoite perustuu työnantajan vastuuseen tunnistaa ja arvioida työpaikan vaaratekijät.
Kaasunilmaisin on kuitenkin pakollinen, kun:
- Työpaikalla käsitellään, varastoidaan tai syntyy prosessien sivutuotteena vaarallisia kaasuja
- Työskentelytilassa on mahdollisuus hapen syrjäytymiseen
- Tilassa voi esiintyä räjähdysvaarallisia kaasupitoisuuksia
- ATEX-direktiivin (2014/34/EU) alaisissa tiloissa, joissa on räjähdysvaara
EU-direktiiveistä erityisesti työpaikkoja koskevat direktiivit 89/391/ETY (työturvallisuuden puitedirektiivi) ja 2014/34/EU (ATEX-direktiivi räjähdysvaarallisista tiloista) asettavat vaatimuksia kaasunvalvonnalle. Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003) täydentää näitä vaatimuksia Suomessa.
Missä työympäristöissä ja toimialoilla kaasunilmaisin vaaditaan?
Kaasunilmaisimien käyttö on lakisääteisesti pakollista useissa työympäristöissä kaasuvaaran luonteen ja todennäköisyyden perusteella. Näihin kuuluvat erityisesti:
- Prosessiteollisuus: öljynjalostamot, kemianteollisuus, lääketeollisuus
- Energiantuotanto: voimalaitokset, erityisesti biokaasu- ja maakaasulaitokset
- Kaivostoiminta: hapen puute ja vaaralliset kaasut kuten metaani
- Suljetut tilat: säiliöt, siilot, viemärit, joissa voi esiintyä happikatoa tai vaarallisia kaasuja
- Laboratorioryhmät: tutkimuslaboratoriot, laadunvalvontalaboratoriot
- Elintarviketeollisuus: erityisesti kylmäaineiden (ammoniakki) käyttö
- Vedenpuhdistamot: rikkivety ja muut prosessissa syntyvät kaasut
- Metalliteollisuus: hitsaushuurut, liuotinaineet, hapot
Kaasunilmaisimien tarve määritellään aina työpaikkakohtaisen riskinarvioinnin perusteella. Myös tilapäisissä töissä, kuten huolto- ja kunnossapitotöissä suljetuissa tiloissa, kaasunilmaisinten käyttö on usein pakollista.
Mitä kaasuja työpaikalla tulee valvoa lain mukaan?
Suomen lainsäädäntö ei määrittele tyhjentävää listaa kaasuista, joita tulee valvoa, vaan velvoite perustuu työpaikan riskinarviointiin. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (HTP-arvot) määrittelee kuitenkin raja-arvot useille työpaikoilla esiintyville kaasuille.
Yleisimmin valvottavia vaarallisia kaasuja työpaikoilla ovat:
- Hiilimonoksidi (CO) – hajuton, väritön, erittäin myrkyllinen kaasu
- Rikkivety (H₂S) – myrkyllinen ja korrosoiva kaasu, tunnistettava mädän kananmunan hajusta
- Metaani (CH₄) ja muut palavat kaasut – räjähdysvaara
- Ammoniakki (NH₃) – ärsyttävä, syövyttävä ja suurina pitoisuuksina myrkyllinen
- Happi (O₂) – sekä hapen puute että liian korkea pitoisuus ovat vaarallisia
- Hiilidioksidi (CO₂) – suurina pitoisuuksina tukehduttava
- VOC-yhdisteet (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) – terveydelle haitallisia
Kaasupitoisuuksien raja-arvot ovat kaasu- ja työpaikkakohtaisia. HTP-arvot määrittelevät pitoisuudet, joiden alapuolella altistumisen ei katsota aiheuttavan haittaa. ATEX-tiloissa taas määritellään alempi ja ylempi räjähdysraja (LEL/UEL) palaville kaasuille.
Millaisia määräyksiä koskee kaasunilmaisimien huoltoa ja kalibrointia?
Lainsäädäntö edellyttää, että työpaikalla käytettävät kaasunilmaisimet ovat luotettavia ja toimintakuntoisia. Työturvallisuuslain mukaan työvälineiden kunnosta on huolehdittava koko niiden käyttöiän ajan.
Kaasunilmaisimien huoltoa ja kalibrointia koskevia määräyksiä:
- Kaasunilmaisimet tulee kalibroida säännöllisesti valmistajan ohjeiden mukaisesti
- Kalibroinnit ja huollot tulee dokumentoida ja tiedot säilyttää
- Toiminta tulee testata määräajoin käyttöohjeiden mukaisesti
- Ex-tiloissa käytettävien laitteiden on oltava ATEX-hyväksyttyjä ja niiden kunnossapidossa on noudatettava erityisiä vaatimuksia
Vaikka laki ei määrittele tarkkoja kalibrointivälejä, yleinen käytäntö on, että kaasunilmaisimet kalibroidaan vähintään kerran vuodessa tai valmistajan ohjeiden mukaisesti. Usein käytettävät kannettavat kaasunilmaisimet vaativat tiheämpää kalibrointia kuin kiinteästi asennetut järjestelmät.
Kalibrointi- ja huoltotiedot on dokumentoitava siten, että viranomaiset voivat tarkastaa ne työsuojelutarkastuksen yhteydessä. Tämä dokumentointi on osa työpaikan turvallisuusjohtamisjärjestelmää.
Mitä työpaikan tulee tietää kaasunvalvonnasta – yhteenveto lakisääteisistä vaatimuksista
Työpaikan kaasunvalvonnan lakisääteiset perusvaatimukset voidaan tiivistää seuraavasti:
- Työpaikan on tunnistettava kaasuvaarat osana työturvallisuuslain mukaista riskien arviointia
- Jos työpaikalla esiintyy vaarallisia kaasuja, on käytettävä tarkoituksenmukaisia kaasunilmaisimia
- Kaasunilmaisimien on oltava sopivia kyseiseen käyttötarkoitukseen ja tilaan
- Ilmaisimet on huollettava ja kalibroitava säännöllisesti valmistajan ohjeiden mukaisesti
- Työntekijät on koulutettava tunnistamaan kaasuvaarat ja toimimaan oikein vaaratilanteissa
- Kaikki toimenpiteet ja tarkastukset on dokumentoitava
Työnantajan vastuulla on varmistaa, että käytössä on luotettava kaasunvalvontajärjestelmä ja että työntekijät osaavat toimia oikein hälytystilanteissa. Kaasunvalvontajärjestelmän suunnittelussa kannattaa hyödyntää alan asiantuntijoiden, kuten meidän Sensorexin, osaamista oikeanlaisen ja luotettavan järjestelmän valinnassa.
Työpaikkojen kaasunvalvontaa koskevat määräykset perustuvat sekä Suomen kansalliseen lainsäädäntöön että EU-direktiiveihin. Lainsäädännön tavoitteena on varmistaa turvallinen työympäristö kaikissa olosuhteissa ja ennaltaehkäistä kaasuvaaroista aiheutuvia onnettomuuksia ja terveyshaittoja.
