Miten valita oikea monikaasumittari eri työympäristöihin?

Oikean monikaasumittarin valinta perustuu työympäristön riskiarvioinnin tuloksiin ja siellä esiintyviin kaasuvaaroihin. Tehokas monikaasumittari tunnistaa kaikki työympäristössä esiintyvät vaaralliset kaasut, kuten hiilimonoksidin, rikkivedyn, palavat kaasut sekä happitilanteen. Valinnassa on huomioitava käyttötarkoitus (kannettava vai kiinteä), tekniset ominaisuudet (mittausalueet, tarkkuus, vasteaika), sekä laitteen kestävyys vaativissa olosuhteissa. Työturvallisuusmääräysten täyttäminen ja säännöllinen huolto-ohjelma varmistavat mittarin luotettavan toiminnan kriittisissä tilanteissa.

Miksi monikaasumittarin valinta on tärkeää työturvallisuudelle?

Monikaasumittarin oikea valinta on kriittinen tekijä työturvallisuuden varmistamisessa, sillä se toimii ensisijaisena varoitusjärjestelmänä näkymättömiä kaasuuhkia vastaan. Monet teollisuuden kaasut ovat hajuttomia ja värittömiä, mutta voivat aiheuttaa vakavia terveysvaikutuksia tai räjähdysvaaran jopa pienissä pitoisuuksissa.

Työympäristöissä kuten kaivoksissa, öljy- ja kaasuteollisuudessa, viemäritöissä tai kemianteollisuudessa kaasuvuodot voivat syntyä nopeasti ja yllättäen. Luotettava monikaasumittari antaa työntekijöille elintärkeää aikaa reagoida vaaratilanteisiin ennen kuin altistumisesta aiheutuu vakavia seurauksia.

Lisäksi lainsäädäntö ja työturvallisuusmääräykset edellyttävät asianmukaista kaasunvalvontaa monilla toimialoilla. Oikein valittu monikaasumittari auttaa työnantajia täyttämään lakisääteiset velvoitteensa ja suojelemaan arvokkainta resurssiaan – työntekijöitä.

Mitä kaasuja monikaasumittarin tulisi tunnistaa eri työympäristöissä?

Monikaasumittarin tulisi tunnistaa juuri ne kaasut, jotka aiheuttavat riskejä kyseisessä työympäristössä. Useimmissa teollisuusympäristöissä on kuitenkin joitakin yleisiä kaasuvaaroja, joiden mittaaminen on välttämätöntä.

Happi (O₂) on perusmittaus lähes kaikissa ympäristöissä. Sekä liian matala (alle 19,5%) että liian korkea (yli 23,5%) happipitoisuus aiheuttaa vakavia terveysriskejä. Suljetuissa tiloissa työskenneltäessä happipitoisuuden valvonta on erityisen tärkeää.

Hiilimonoksidi (CO) eli häkä on yleinen vaara monilla työpaikoilla, erityisesti tiloissa, joissa käytetään polttomoottoreita tai tapahtuu epätäydellistä palamista. Rakennustyömailla, autokorjaamoissa ja teollisuuslaitoksissa häkä on usein merkittävä uhka.

Rikkivety (H₂S) on erittäin myrkyllinen kaasu, jota esiintyy öljy- ja kaasuteollisuudessa, viemäritöissä ja monissa teollisuusprosesseissa. Se on erityisen vaarallinen, koska korkeat pitoisuudet lamaannuttavat hajuaistin.

Palavat kaasut ja höyryt (LEL) kuten metaani, propaani ja butaani aiheuttavat räjähdysvaaran. Niiden mittaaminen on olennaista räjähdysvaarallisissa tiloissa kuten kemianteollisuudessa, kaasulaitoksissa ja monissa tuotantolaitoksissa.

Erityisaloilla tarvitaan lisäksi spesifisiä mittauksia:

  • Kemianteollisuudessa: ammoniakki (NH₃), kloori (Cl₂), rikkidioksidi (SO₂)
  • Elektroniikkateollisuudessa: VOC-yhdisteet, vetyfluoridi (HF)
  • Sellu- ja paperiteollisuudessa: klooridioksidi (ClO₂), rikkidioksidi (SO₂)
  • Maataloudessa: ammoniakki (NH₃), hiilidioksidi (CO₂)

Miten valita kannettavan ja kiinteän monikaasumittarin välillä?

Valinta kannettavan ja kiinteän monikaasumittarin välillä riippuu työympäristön luonteesta, käyttötarkoituksesta ja turvallisuustarpeista. Molemmilla ratkaisuilla on oma paikkansa kokonaisvaltaisessa kaasuturvallisuudessa.

Kannettavat monikaasumittarit soveltuvat parhaiten tilanteisiin, joissa:

  • Työntekijät liikkuvat eri työpisteissä tai -alueilla
  • Työskennellään tilapäisesti suljetuissa tiloissa tai säiliöissä
  • Tehdään huolto- tai korjaustöitä eri puolilla laitosta
  • Tarvitaan henkilökohtaista suojaa vaihtelevissa työympäristöissä
  • Suoritetaan vuotojen etsintää tai tarkastuksia

Kannettavien mittarien etuja ovat joustavuus, helppo käyttöönotto ja mahdollisuus valvoa henkilökohtaista altistumista. Ne kulkevat työntekijän mukana ja varoittavat välittömästi vaaratilanteista.

Kiinteät monikaasumittausjärjestelmät sopivat parhaiten, kun:

  • Kaasuvaaroja esiintyy jatkuvasti tietyissä tiloissa
  • Valvottavat tilat ovat miehittämättömiä tai niissä käydään harvoin
  • Tarvitaan jatkuvaa valvontaa kriittisissä kohteissa
  • Halutaan liittää kaasunvalvonta osaksi rakennuksen automaatiojärjestelmää
  • Vaaditaan automaattisia toimintoja kuten ilmanvaihdon tehostusta tai hälytyksiä

Monissa työympäristöissä optimaalinen ratkaisu on näiden kahden järjestelmätyypin yhdistelmä. Kiinteä järjestelmä valvoo tiloja jatkuvasti, kun taas kannettavat mittarit tarjoavat henkilökohtaista suojaa ja joustavuutta erityistehtäviin.

Mitkä ovat tärkeimmät tekniset ominaisuudet luotettavassa monikaasumittarissa?

Luotettavan monikaasumittarin valinnassa on huomioitava useita teknisiä ominaisuuksia, jotka varmistavat laitteen toimivuuden vaativissakin työolosuhteissa. Tärkeimpiä ominaisuuksia ovat anturitekniikka, mittausalueet, vasteaika ja fyysiset ominaisuudet.

Anturiteknologia vaikuttaa mittarin tarkkuuteen ja pitkäaikaistoimivuuteen. Yleisimpiä ovat:

  • Katalyyttiset anturit palaville kaasuille
  • Sähkökemialliset anturit myrkyllisille kaasuille ja hapelle
  • Infrapuna-anturit (IR) hiilidioksidille ja hiilivedyille
  • PID-anturit VOC-yhdisteille ja muille orgaanisille kaasuille

Mittausalueiden tulee kattaa sekä työhygieeniset raja-arvot (HTP-arvot) että räjähdysvaaralliset pitoisuudet. Esimerkiksi rikkivedyn mittausalueen tulee alkaa alle 5 ppm:stä, sillä jo 10 ppm:n pitoisuus on työhygieeninen raja-arvo.

Vasteajan merkitys korostuu vaarallisissa ympäristöissä – mittarin on reagoitava nopeasti pitoisuuksien muutoksiin. Hyvä monikaasumittari reagoi useimpiin kaasuihin alle 30 sekunnissa, kriittisiin kaasuihin jopa nopeammin.

Kestävyys vaativissa olosuhteissa edellyttää riittävää IP-luokitusta (vähintään IP65 pölyisissä tai kosteissa olosuhteissa) ja kestävää rakennetta. Lämpötila-alueen tulee vastata työympäristön vaatimuksia, esimerkiksi ulkotöissä -40°C…+50°C.

Akkukeston tulisi olla vähintään yhden työvuoron mittainen, mieluiten 12-16 tuntia. Kiinteissä järjestelmissä tärkeää on luotettava virransyöttö ja varajärjestelmä sähkökatkojen varalle.

Käyttöliittymän selkeys ja hälytysominaisuudet (äänihälytys, valohälytys, tärinä) varmistavat, että käyttäjä saa tiedon vaaratilanteesta kaikissa olosuhteissa. Modernit mittarit tarjoavat myös tiedonsiirto-ominaisuuksia ja mahdollisuuden etävalvontaan.

Kuinka monikaasumittaria tulisi huoltaa ja kalibroida?

Monikaasumittarin säännöllinen huolto ja kalibrointi ovat elintärkeitä toimenpiteitä mittaustulosten luotettavuuden ja työturvallisuuden varmistamiseksi. Laiminlyöty huolto voi johtaa virheellisiin mittaustuloksiin ja vaarantaa käyttäjän turvallisuuden.

Kalibrointi tulisi suorittaa säännöllisin väliajoin, tyypillisesti vähintään kuuden kuukauden välein, joillekin antureille jopa useammin. Kalibroinnissa mittari asetetaan tunnettuun kaasupitoisuuteen ja sen näyttämä säädetään vastaamaan todellista arvoa. Toimenpide varmistaa, että mittari havaitsee kaasut oikeissa pitoisuuksissa.

Päivittäiseen käyttöön kuuluu toimintatestaus (bump test) ennen käyttöä, erityisesti kriittisissä työtehtävissä. Testissä mittari altistetaan pienelle määrälle testikaasua sen varmistamiseksi, että anturit reagoivat ja hälytykset toimivat.

Antureiden käyttöikä vaihtelee anturiteknologian ja käyttöolosuhteiden mukaan:

  • Happianturit: tyypillisesti 1-2 vuotta
  • Sähkökemialliset anturit myrkyllisille kaasuille: 2-3 vuotta
  • Katalyyttiset palavien kaasujen anturit: 3-5 vuotta
  • IR-anturit: jopa 5-7 vuotta

Anturit tulisi vaihtaa suositeltujen vaihtoaikataulujen mukaisesti tai kun ne eivät enää läpäise kalibrointia. Myös akut ja suodattimet vaativat säännöllistä tarkastusta ja vaihtoa.

Huoltoon kuuluu laitteen puhdistus, mekaanisten vaurioiden tarkastus ja tarvittaessa korjaus. Erityistä huomiota tulee kiinnittää antureiden suojana oleviin suodattimiin, jotka estävät pölyn ja kosteuden pääsyn antureihin.

Tarjoamme asiakkaillemme kattavia huolto-ohjelmia, jotka sisältävät säännölliset kalibroinnit, anturivaihdot ja tarvittavat korjaukset. Dokumentoitu huoltohistoria on tärkeä osa laadunvarmistusta ja auttaa myös täyttämään viranomaisten vaatimukset.

Tärkeimmät ohjeet oikean monikaasumittarin valintaan

Oikean monikaasumittarin valinnassa on tärkeää tehdä huolellinen arviointi työympäristön tarpeista ja riskeistä. Aloita aina kattavalla riskikartoituksella, jossa tunnistetaan kaikki mahdolliset kaasuvaarat työympäristössä. Huomioi sekä jatkuvasti esiintyvät kaasut että poikkeustilanteissa syntyvät kaasut.

Selvitä toimialasi erityisvaatimukset ja viranomaismääräykset, jotka voivat vaikuttaa mittarin valintaan. Eri toimialoilla on usein omia standardeja ja vaatimuksia kaasumittauksille.

Valitse mittari, joka tunnistaa kaikki tunnistetut kaasut oikeilla mittausalueilla. Varmista, että mittari soveltuu käyttöympäristön olosuhteisiin (lämpötila, kosteus, pöly) ja käyttötarkoitukseen (kannettava vs. kiinteä).

Arvioi käyttäjien osaamistaso ja koulutustarpeet. Helppokäyttöisyys on tärkeää, varsinkin jos käyttäjiä on useita. Huomioi myös tulevaisuuden tarpeet – onko järjestelmää tarpeen laajentaa myöhemmin?

Suunnittele etukäteen huolto- ja kalibrointikäytännöt sekä varaosien saatavuus. Luotettavan mittausjärjestelmän elinkaari on tyypillisesti 5-10 vuotta, joten pitkäaikainen tuki on tärkeää.

Me Sensorexilla autamme asiakkaitamme valitsemaan juuri heidän tarpeisiinsa sopivan monikaasumittarin. Asiantuntijamme tekevät tarvittaessa kohdekohtaisen kartoituksen ja suosittelevat parhaiten soveltuvaa ratkaisua. Yli 40 vuoden kokemuksella kaasuturvallisuudesta voimme tarjota kattavan valikoiman sekä kannettavia että kiinteitä monikaasumittareita erilaisiin työympäristöihin sekä niiden koko elinkaaren kattavat huoltopalvelut.

Blogi